Käyn tilannetta läpi omakohtaisen kokemuksen kautta tilanteen havainnollistamiseksi. Kokemukseni kautta voin myös todeta, että tilanne on ollut muuttumaton viimeiset kymmenen vuota, todellisuudessa pidempään.
1.2.2018 saadaan lähete puheterapeutin arvioon, lapsi n. 5vuotta
11.6.2019 ensimmäinen arviointi käynti puheterapeutilla
8.7.2019 lausunto, jossa todetaan terapian tarve, lapsi n.6,5 vuotta
10/2019 puhelin konsultaatio aikavarauksen tilanteesta, arvioitu aika puheterapialle syksy 2020, lapsi n. 7,5vuotta
”Me emme mahda asialle mitään”, toteaa minulle soittanut henkilö, kertoessaan että lapselleni tarpeelliseksi arvioitu puheterapia, voisi mahdollisesti toteutua vuoden päästä. Vastaan ymmärtäväni. Ymmärrän, että minulle soittava henkilö ei mahda mitään sille, että puheterapiaa ei ole mahdollista tarjota, koska yksinkertaisesti ei ole puheterapeutteja ja heitä ei saada palkattua, mutta sitä en ymmärrä, että yhteiskunnallisesti asialle ei voida mitään. Me voimme nyky-yhteiskunnassa ratkaista monenlaisia asioita. Kysymys on tahtotilasta.
Ensimmäiseksi täytyy ymmärtää puheen vaikutus ja sen merkitys, jos lapsi ei pysty kommunikoimaan puhumalla. Kysymys ei ole koskaan pelkästä puheesta.
Kielen merkitys lapsen sosiaaliseen kehitykseen kasvaa lapsen kasvaessa. Leikin kieli on globaali, mutta lasten kasvaessa kielen merkitys kasvaa. Yhteisen kielen puuttuminen vaikeuttaa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä.
Meistä jokainen tietää tilanteen, kun vastapuoli ei ymmärrä, mitä yrität sanoa ja toteamme pitäisikö vääntää rautalangasta. Se turhauttaa. Näille lapsille ymmärtämättömyys on arki. Lapsi, jonka valmiudet kohdata näitä tilanteita ei ole yhtä vahvat, kuin aikuisella, tilanne on entistä haastavampi. ”Onneksi lapsesi on niin fiksu poika, että hän piirtää, kun emme ymmärrä”, totesi päiväkodin työntekijä. Hienoa, tämä tilanne tällä kertaa ratkesi hyvin. Todellisuudessa olisin halunnut itkeä turhautuneisuutta, samaa, jota lapseni varmasti koki, jos olisi osannut kertoa. Aina tilanteet eivät ratkea yhtä hyvin. Meillä on tarve tulla kuulluiksi, ymmärretyiksi. Mikäli emme voi tehdä sitä puheen avulla, altistaa se ei toivotuille keinoille kommunikoida. Sen sijaan, että ratkaisemme puheen kehityksen ongelmia, olemmekin seuraavaksi ratkaisemassa käytösongelmia. Ongelmia, joita ei olisi tarvinnut syntyä.
Lasten ollessa herkässä kehitysvaiheessa, vaarannetaan lapsen sosiaalinen kehitys. On varmasti yksilöllistä, kuinka lapsi kokee ja tiedostaa puheenkehityksen haasteet. On kuitenkin selvää, että sosiaalistensuhteiden luomista ei helpota, jos on merkittäviä haasteita puheen kehityksessä. Altistamme nämä lapset ulkopuolelle jättämisen tai jättäytymisen kasvavalle uhalle, TIETOISESTI. Syrjäytyminen on suuri yhteiskunnallinen kipukohta. Tehdään ratkaisuja, jotka osaltaan pienentävät riskiä ulkopuolelle jäämisestä.
Puheenkehityksen viivästyminen altistaa nämä lapset myös luku- ja kirjoitustaidon viivästymiselle. Kun puheesta puuttuu tai korvautuu useita äänteitä, on näitä vaikea oppia tunnistamaan. On sanomattakin selvää, että vaikeudet ja viivästyminen luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa vaikeuttavat kaikkea muuta oppimista. Haasteet koulun käynnin sujuvuudessa heti alkutaipaleella, voivat vaikuttaa suhtautumiseen koulunkäyntiä kohtaan. Meillä on riittävästi haasteita peruskoulussa. Ratkaistaan ongelmat, jotka ovat ratkaistavissa.
Näiden lapsien ääni ei kuulu. Kaikkien on oikeus tulla kuulluksi, ymmärretyiksi.
Puhutaan tästä tärkeästä asiasta.
Yle uutisoi 14.10.2019 Itä-Suomen yliopisto selvittää puheterapeuttien koulutuksen aloittamista. Kaikki tuki ja puhe tälle selvitykselle.
https://yle.fi/uutiset/3-11018847
Vättö Heidi 