Puoluekokous Porissa 10. – 12.6
Aurinkoisessa Helsingissä työntekijöiden asiaa edistämässä.
Eilen rakennusliiton hallitus, tänään valtuusto ja vielä alueen luottamushenkilöiden kanssa risteillen eteläisen naapurin kautta huomenna kotiin.
En päivitä jokaisesta kokouksesta, johon saan osallistua.
Tähän kokoukseen yhdistyy kuitenkin viimeaikainen henkilökohtainen pohdinta omasta tulevaisuudesta, toiveista ja tavoitteista.
Kaikki alkoi ammattiyhdistysliikkeestä, halusta edistää työntekijöiden asemaa ja oikeuksia.
Olen sanonut aiemmin ja sanon nyt työntekijöiden asemaa ja oikeuksia edistetään ammattiyhdistysliikkeessä sekä työntekijämyönteisellä politiikalla.
Ensimmäisissä vaaleissa käytin sanoja: Ihan tavallinen Heidi, ihan tavallisen ihmisen asialla, meidän kaikkien, sinun. Edelleen nämä sanat, ovat ne, joiden vuoksi toimin. Tälle työlle olen saanut mandaatin ja parhaani mukaisesti yritän olla sen arvoinen.
Tasapainoilen monen muun tavoin perheen, työn ja vaikuttamistyöni välillä. Koen usein riittämättömyyttä ja olevani liian vähän kaikkialla. Olen viime aikoina käynyt keskustelua itseni kanssa, olenko oikealla tiellä. Mikä on tavoitteeni vaikuttajana ja henkilökohtaisesti. Kuljenko niitä kohden vai olisiko syytä pysähtyä ja kääntyä takaisin. Meninkö oikean risteyksen ohi vai olenko oikealla tiellä, vaikka perillä-kylttiä ei pysty näkemään.
Olen vasemmistoliiton ainoa valtuutettu kaupunginvaltuustossa.
Olen vasemmistoliiton ainoa valtuutettu hyvinvointialueella.
Olen Kaakkois-Suomen vasemmiston ja Lappeenrannan vasemmiston puheenjohtaja.
Olen saanut olla puoluehallituksen jäsen.
Puoluekokous on kesäkuussa. Viime puoluekokouksessa tultuani valituksi puoluehallitukseen, poistuin kokoustilan ulkopuolelle ja soitin yhdelle läheiselleni kertoakseni tästä mahtavasta uutisesta. Hän vastasi, kaikkialle siekin itseäsi tyrkytät. Se on tällä hetkellä seuraavaksi ratkaistava kysymys, tyrkytänkö taas.
Tyrkyttää kuvaa sanana hyvin vaikeinta ja raskainta osaa politiikassa. On tuotava itsensä esiin ja ratkaistava raja, kuinka paljon itsestään on valmis antamaan. Toisaalta hyvän maun rajoissa on itseään tyrkytettävä, että voit antaa mahdollisuuden valinnallesi.
Puoluehallitus on ollut minulle erityisen arvokas paikka. Se on vahvistanut ja mahdollistanut meitä alueella ja omaa toimijuuttani. Puoluehallituksessa on kuitenkin kysymys koko puolueen edusta sekä edustamisesta ja kysymys on, olenko minä pystynyt antamaan puolueelle yhtä paljon, kun olen ja olemme saaneet. Onko aika tyrkyttää ja toivoa vai kiittää ja kumartaa, kääntyä takaisin.
Vättö Heidi 