Oikeudenmukainen työelämä

Onko se vai eikö se ole

ja ketä se kiinnostaa?

Toimittaja kysyi, eikö työelämä mielestäni ole oikeudenmukainen, vaikka tänäkin vuonna on tehty monia työehtosopimuksia.

Työehtosopimukset ovat hyvä pohja oikeudenmukaiselle työelämälle.

Oikeudenmukainen on käsitteenä sellainen, että varmasti riippuu suunnasta, josta asiaa katsoo.

Työelämän kehittämistä voi lähestyä monesta suunnasta. En ole varma onko ongelmien ratkaiseminen paras tapa kehittää työelämää, mutta lähestyn asiaa muutamien esimerkkien avulla, jotka itse koen keskeisiksi epäkohdiksi.

Ilta-alesta kaksi maitoa yhden hinnalla

Erään puolueen edustaja sanoi televisiossa, että Suomeen ei pidä tuoda työntekijöitä tekemään työtä ja elämään sosiaaliturvan varassa. Tavallaan se oli kovin ulkomaalaismyönteinen sekä vieraskorea kommentti, mutta itse sanoisin, että kenenkään ei pitäisi tehdä työtä, jossa puuttuvaa palkkaa joudutaan kompensoidaan sosiaaliturvalla. Yksinkertaisesti Suomessa ei pitäisi olla työtä, josta kokoaikaisesti tehtynä saatu palkka ei riitä elämiseen.

Kun minun pitäisi olla nukkumassa, minun pitää lähteä ilta-aleen kauppaan, jos saisin ostettua, vaikka kaksi maitoa yhden hinnalla, kertoi siivooja, joka teki yötyötä.

Minä en halua tällaista työelämää. Se ei ole oikeudenmukaista.

Eikä tällainen työura johda mihinkään hyviin eläkepäiviin, vaikka olisi kuinka ahkera, todennäköisesti se johtaa vieläkin köyhempään elämään, jossa ainoa lohtu on, että elämässä kaikki ei ole rahasta kiinni.

Ota meistä kuva

Otin kuvan, en oikein tiennyt miksi. Jonkin ajan kuluttua tämä kuvakaveri jäi pois töistä ja ei enään palannut. Minulla on yhä kuva ja mietin usein häntä ja hänen kaltaisiaan, mitä voisimme tehdä enemmän toistemme hyväksi. Näitä tarinoita väsymyksestä, uupumuksesta ja epätoivosta kuulee ihan liian paljon työmaita kierrellessä

Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurin yksittäinen syy on masennus, ja se vie joka päivä kymmenen ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Miksi työelämä ja elämä uuvuttaa niin, että me emme jaksa. Mikä saa köyden katkeamaan tai mikä antaisi meille voimia pitää siitä kiinni. Syitä on varmasti monia ja keinoja parantaa useita. Nopeasti kun ajattelen niin mahdollisuudet ovat avainsana.

Mahdollisuus tehdä lyhennettyä työaikaa elämäntilanteissa, joissa työn ja elämän yhteensovittaminen on haasteellista, pitäisi laajentaa eri elämänvaiheita koskevaksi.

 Mahdollisuuksia opiskella tulisi vahvistaa.  Monelle aikuiselle työnohessa opiskelu olisi todellinen vaihtoehto opiskella. Kannattaako jo työssä oleva ihmisiä kouluttaa, työurien pidentämisenkin näkökulmasta kyllä. On monia aloja, jossa mahdollisuudet työskennellä eläkeikään asti olisivat paremmat lisä- tai uudelleen koulutuksen kautta.

Koulutusmahdollisuuksia tulisi työllisyyden kannalta laajasti parantaa ja luoda erilaisia väyliä kouluttautua ja vastata muuttuviin työvoiman tarpeisiin ja vahvistaa kehitystä työurien pidentymiselle.

Miksi yhteiskuntamme ja työelämämme uuvuttaa ja sairastuttaa, on kysymys, joka olisi laajan keskustelun teema, jolla tätä ajanhengen oikeellisuutta tulisi kyseenalaistaa asetettuna kohtalona. Me voimme muuttaa yhteiskunnan suuntaa ja vaikuttaa mikä on se tahtotila, jolla työelämäämme viedään eteenpäin.

Puhutaan kestävästä työelämästä.

Loppu kilpailun vääristämiselle

Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa ulkomaalaista työvoimaa useille aloille, oli väittämä, jonka lähes jokainen vaalikone kysyi.

Juuri tästä syystä on viimeinen hetki varmistaa reilu ja oikeudenmukainen työelämä laki muutoksilla. Näin turvaamme työntekijöiden asemaa ja oikeuksia sekä olemme valmiit vastaanottamaan ulkomaalaista työvoimaa. Työntekijöiden hyväksikäyttö on inhimillisesti väärin, mutta se myös vääristää kilpailua epärehellisten yritysten hyväksi.

Nyt on viimeistään näiden muutosten aika:

• Ammattiliitoille tulee antaa joukkokanneoikeus.
• Alipalkkaus on kriminalisoitava.
• Vähimmäispalkka on säädettävä lakiin.
• Veronumeron käyttöä on laajennettava.
• Työsuhteen naamioimiseen yrittäjyydeksi on puututtava.

Työntekijä on aina ensisijaisesti ihminen

Työvoiman rekrytoinnin tulee olla eettisesti kestävää ja meidän tulee tukea näiden ihmisten elämän asettumisessa Suomeen. Muistetaan kun me puhumme työvoimasta, me puhumme ihmisistä.

Oikeudenmukainen työelämä.

Onko se vai eikö se ole

ja ketä se kiinnostaa?

Työ vie meiltä usealta kolmas osan jokaisesta arkipäivästä.

Työ on meille monelle se, mikä mahdollistaa tai ei mahdollista taloudellisesti kaiken muun.

Työ pitää yhteiskunnan yllä.

 Työllä on väliä.

Minua kiinnostaa.

Sanon taas kuten aina, me tarvitsemme työntekijä myönteistä politiikkaa ja vahvaa ammattiyhdistysliikettä, minä haluan edustaa molempia.

Deacent work, ihmisarvoista työtä