Ehdolla aluevaaleissa 2022

Pian tehdään historiaa ja käydään ensimmäiset aluevaalit.

 Yhdenvertaiset, saavutettavat ja luotettavat peruspalvelut ovat vasemmistolaisen politiikan yksi kulmakivistä ja siitä on yksinkertaisesti kysymys tulevissa aluevaaleissa.

Terveys kuuluu kaikille.

Ihan jokaiselle.

Koko Etelä-Karjalassa.

Siksi olen ehdolla aluevaaleissa 23.1.2022

Hyvinvointialueen keskeisiä tavoitteita Etelä-Karjalassa

Turvaa terveyseroja kaventamalla

Meidän kaikkien tulee pystyä luottamaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saatavillamme, kun niitä tarvitsemme. Etelä-Karjalan jokaisessa kunnassa on hyvinvointiasema, näin tulee olla jatkossakin.  Oikea-aikainen hoitoon pääsy ja tuen saanti on perusturvaa ja myös taloudellisesti järkevin tapa toimia. Alueiden kehityksen ja tulevaisuuden kannalta toimivat ja lähellä saatavat palvelut ovat ratkaiseva asia.

Hoitoon viikossa, maksutta

Vasemmistoliiton jokaista suomalaista koskeva tavoite on, että lääkärin tai muun tarpeen mukaisen ammattilaisen vastaanotolle pääsee korkeintaan viikossa maksutta. Hyvinvointialueiden on pantava voimaan seitsemän päivän hoitotakuu koko perusterveydenhuollossa. Vastaanottojen maksut pitää poistaa ja hammaslääkärimaksuja alentaa. Kun ihmiset luottavat siihen, että julkisesta terveydenhuollosta saa apua ajoissa terveyden tasa-arvo etenee sekä terveyserot kaventuvat.

 Sote-uudistuksen myötä koko terveydenhuoltoketju on yhden organisaation vastuulla. On varmistettava, että sosiaali- ja terveyspalvelut nähdään kokonaisuutena, jonka tavoitteena ihmisen saa tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla ja siirtyminen palvelusta toiseen on saumatonta.

Sosiaalityön palvelut hyvinvointiasemille

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena pitää olla sosiaalityön roolin ja aseman vahvistaminen koko palvelujärjestelmässä. Sosiaalityön palvelut tulee sijoittaa hyvinvointiasemille. Apua ja tukea ongelmiin tulee saada nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Kaikissa palveluissa pitää huolehtia lähisuhdeväkivallan sekä seksuaalisesta väkivallan ja hyväksikäytön uhrien kohtaamiseen ja auttamiseen liittyvästä riittävästä osaamisesta ja palveluiden riittävyydestä.

Lastensuojelun menoja hillitään parhaiten ennaltaehkäisemällä ongelmia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä saa olla vain 25 lasta vastuullaan. Tämä mahdollistaa sosiaalityöntekijän paremman perehtymisen lapsen tilanteeseen, luottamuksellisen suhteen syntymisen ja mahdollisuuden puuttua lapsen tilanteeseen nopeasti.

Päihdepalveluiden tulee olla saavutettavia. Palveluiden on oltava helposti löydettävissä, ja niihin pääsemisen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja esteetöntä. Omaisille on tarjottava apua. Päihdeongelmista kärsivien asumispalvelut pitää järjestää siten, ettei päihdeongelma johda asunnottomuuteen eikä päihteistä eroon pääseminen ole ehto asunnon saannille

Laadukkaiden palvelujen edellytyksenä on hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö

Suomessa on meneillään sote-alan työvoimakriisi. Tämä koskettaa meitä vahvasti myös Etelä-Karjalassa. Ilman osaavaa ja riittävää henkilöstöä eivät palvelumme toteudu. Tämä on nähtävissä tälläkin hetkellä monella osa-alueella ja tulevaisuudessa palveluiden tarve tulee väestön ikääntymisen myötä kasvamaan.

Sote uudistus on Suomen suurin henkilöstön siirto. Työvoiman riittävyyteen on haettava määrätietoisesti ratkaisuja. Henkilöstön työoloja ja palkkausta tulee parantaa, ne ovat tehtävissä, jos tahtotila on aito. Hyvinvointialueella pitää välittömästi tehdä toimenpideohjelma yhteistyössä alan ammattijärjestöjen kanssa. Ohjelmassa tulee selvittää rekrytointitarpeet, linjata toimia ammattilaisten työnjaon selkeyttämiseksi ja työprosessien kehittämiseksi sekä työehtojen ja työolojen parantamiseksi. 

Työterveyshuollon roolia työntekijöiden jaksamisen tukena on vahvistettava. Henkilöstölle tulee tarjota mahdollisuus etenemiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Työnantajana hyvinvointialue voi tehdä paljon työolojen ja palkkauksen parantamiseksi sekä hyvän johtamiskulttuurin luomiseksi.

Liiallinen työmäärä vähentää työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhön, samoin omaan työhön vaikuttamisen puute. Työsuhteiden jatkuvuutta on lisättävä ja vastentahtoinen työsuhteiden pätkiminen ja osa-aikaisuus on lopetettava. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ei tule toimia jatkuvien ylitöiden varassa.

Mielenterveyspalveluita ilman kynnystä

Mielenterveyspalveluiden parantamisessa on kysymys ensisijaisesti inhimillisyydestä, mutta myös kansan taloudellisesti merkittävästä asiasta.

Mielenterveyspalveluissa tarvitaan enemmän nopeasti tarjottavia matalan kynnyksen palveluita. Etelä-Karjalassa on taattava kaikenikäisille tarpeenmukainen psykososiaaliseen hoito ja tuki niin, että kiireettömissä tapauksissa hoitosuhteen aloittavan hoitokontaktin saa seitsemän päivän kuluessa. Kaikilla hyvinvointiasemilla tulee olla perustason mielenterveyden hoitoon liittyvää osaamista ja palveluita tarjolla.

Mielenterveyden ammattilaisten mahdollistama tuki pitää tuoda kouluihin ja oppilaitoksiin ja kynnyksettömiä palveluita tarvitaan ja niiden tulee olla saatavilla ilman lähetettä.

Perheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut tulee tulevaisuudessakin olla Etelä-Karjalassa saatavilla keskitetysti ja moniammatillisesti yhdestä paikasta.

 Neuvolapalveluiden tulee toteutua mahdollisimman lähellä perhettä. Lasten terveydenhuoltoon ja tukeen liittyvien palveluiden tulee toteutua yhtenä kokonaisuutena, jonka kautta perheitä voidaan tukea heidän lapsensa varhaislapsuudesta aina teini-ikään asti.

Kotipalvelulla ja muulla käytännön läheisellä arjen avulla ehkäistään vanhempien uupumusta. Näitä palveluita on oltava tarpeeseen nähden riittävästi ja maksuttomasti tarjolla. Maksuttomat palvelut sekä täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ovat keskeisiä työkaluja lapsiperheköyhyyden vähentämisessä.

Lasten ja nuorten palveluitapitää jatkossakin tarjota lasten arkiympäristössä, päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Lähipalvelut on myös yhdenvertaisuus kysymys, joilla voidaan mahdollistaa lapselle apua ja tukea perheen tilanteesta riippumatta.

Lastensuojelun kasvavia menoja hillitään parhaiten ennalta ehkäisemällä ongelmia. Se tarkoittaa panostusta varhaisen vaiheen tukeen, aikuissosiaalityöhön, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluihin ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen. 

Lastensuojelun on pystyttävä turvaamaan lasten oikeudet. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on oltava kohtuullinen asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Hyvinvointialueella talousarviossa on huomioitava tarvittavat panostukset työoloihin ja palkkaukseen, jotta työntekijöitä on mahdollista palkata riittävästi. Hyvinvointialueen tulee panostaa sijaisperheiden rekrytoimiseen ja tukemiseen. Hyvinvointialueen tulee itse vastata lastensuojeluyksiköiden toiminnasta pääsääntöisesti.

Ikäihmisten arvostus näkyviin arjen palveluiden laadussa

Vanhushoivan epäkohdat ovat vakava ongelma. Kenenkään ikäihmisen saama hoito ei saisi olla riippuvaista siitä, onko hänellä läheinen, joka jaksaa vaatia ja valvoa. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hänestä pidetään hyvää huolta silloin, kun omat voimavarat eivät enää riitä. Hyvinvointialueella on huolehdittava hoitajamitoituksen täysimääräisestä toimeenpanosta ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä ja samalla parannettava kotihoidon laatua ja saatavuutta lisäämällä työntekijöitä ja panostamalla työhyvinvointiin. Kotiin vietäviä palveluita on kehitettävä, ja lääkärin kotikäyntien, kotikuntoutuksen ja viriketoiminnan pitää kuulua palveluvalikoimaan. Kotihoito pitää järjestää niin, että hoitajilla on aikaa aidosti kohdata ikäihmistä.

Omaishoitajia tuettava enemmän

Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä, ilman riittävää korvausta, vaikka omaishoito on yhteiskunnallisesti taloudellisin vaihtoehto, inhimillisistä arvoista puhumattakaan. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi hyvinvointialueen pitää panostaa omais- ja perhehoitoa tukeviin laadukkaisiin palveluihin. Turvaamalla laadukkaita ja monipuolisia sijaishoitojärjestelyjä, esimerkiksi hoidettavan omassa kodissa, voidaan kannustaa omaishoitajia pitämään heille kuuluvia vapaita ja tukea heidän jaksamistaan. Hyvinvointialueiden budjettirajoitteet eivät saa rajoittaa omaishoitajille järjestettävää tukea, vaan se tulee aina perustua tarpeeseen. Hyvinvointialueiden on tiedotettava mahdollisuuksista solmia sopimus omaishoitajana, jotta kaikki pääsevät lakisääteisen tuen ja palveluiden piiriin.

Vammaisten oikeudet ja palvelut

Vammaispalveluita on kehitettävä asiakaslähtöisesti niin, että eri-ikäisille ja eritarpeisille ihmisille on tarjolla heille sopivia palveluita. Vammaisten on päästävä osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon ja heitä on kuultava heitä koskevissa hoitotarpeissa. Kuljetuspalveluiden sekä henkilökohtaisen avun riittävyyden ja toimivuuden takaaminen on tärkeä tapa vahvistaa vammaisten itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia päättää esimerkiksi omasta vapaa-ajastaan. Erityisesti moniperustaiselle syrjinnälle alttiiden vammaisten oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota. Työkykyisille ja -halukkaille on järjestettävä mahdollisuus palkkatyöhön tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa sekä palkkatuen avulla. Kehitysvammaisenkin on saatava työstään palkkaa.

Vammaisen henkilön tulee voida itse päättää, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Vammaisille ihmisille ja heidän omaisilleen on oltava tarjolla kootusti selkokielistä tietoa siitä, millaisia palveluita on olemassa ja miten sekä mistä niitä voi hakea.

Palveluiden omaa tuotantoa lisättävä

Etelä-Karjalassa tulee palauttaa liiaksi ulkoistettujen palvelujen oma palvelutuotanto esimerkiksi vanhus- vammais- ja lastensuojelunpalveluissa ulkoistaminen on laajamittaista. Meillä on lakisääteinen velvollisuus taata asukkaiden palvelut kaikissa olosuhteissa ja laajamittaisiin ulkoistuksiin tulee vastata kasvattamalla julkista palvelutuotantoa.

Hyvinvointialueilla kaikilla pitää olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

Yksi tärkeä tehtävä uusilla hyvinvointialueilla on toimivien käytäntöjen ja rakenteiden luominen, joiden kautta kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja kunnat voivat osallistua hyvinvointialueen päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun.

Hyvinvointialueen järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden liittymäkohdat on tunnistettava kuntien vastaamien palveluiden; varhaiskasvatuksen, koulutuksen, nuorisotyön, työllisyydenhoidon, asumisen suunnittelun ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välillä. Yhteiskehittämiseen on luotava toimivat muodot.

Ihmisille ja etenkin palveluita tarvitseville, omaisille pitää luoda mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja heitä pitää kuulla jo päätösten valmisteluvaiheessa. Lakisääteisten vammais- ja vanhusneuvoston ja nuorisovaltuuston lisäksi tarvitaan osallistavaa johtamista, asukasraateja, kokemusasiantuntijoita, digitaalisia vaikuttamisalustoja ja muita asukkaita osallistavia välineitä. Niissä pitää huomioida esteettömyys ja saavutettavuus.

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close