Kuinka käy pienten koulujen?

Näkemykseni kouluverkko keskusteluun

Lappeenrannassa on tehty viime vuosina paljon kouluverkkoon liittyviä uudistuksia. Se on tarkoittanut ja tulee tarkoittamaan pienten koulujen lakkautuksia, kun käynnissä olevat kouluhankkeet valmistuvat. Näin tulee tapahtumaan esimerkiksi Joutsenon alueella, jossa Joutsenon koulukeskuksen valmistuttua siihen yhdistyvät Ravattilan ja Parjalan koulut syksyllä 2021.

Arvelen, että keskustelu koulujen ympärillä kuitenkin jatkuu koulujen osalta, joita ei ole vielä yhdistetty näihin suuriin koulukeskuksiin.

Olen itse muuttanut esimerkissä mainitulle alueelle yli kymmenen vuotta sitten ja lasteni koulutaipaleen myötä asiaa vanhempana seurannut. Pienten koulujen puolesta on tänä aikana taisteltu, jatkoa on saatu, mutta nyt jatkoaika on näiden koulujen osalta loppumassa.

Ajattelen, että asioilla on aina kaksi puolta. Tärkeimpiä huomioitani kouluverkon kehittämisen kannalta:

Oppilasmäärä

Tällä hetkellä nuorin lapseni on koulunsa ainoa ekaluokkainen. Ajattelen, että koulu on tärkeä mahdollisuus sosiaalisten suhteiden kasvattajana, mahdollistajana ja ikätovereiden vertaistuen lähteenä. Mikäli ikäluokat ovat näin pieniä, on ymmärrettävää, että se ei toteudu. On kuitenkin tarkasteltava vaihtelua ikäluokkien koon välillä ja tästä on saatavana tietoa tilastollisesti sekä arvioita tulevaisuudesta. Mikäli koulun oppilasmäärä jää todella pieneksi ja todennäköisyys oppilasmäärän muutokselle on pieni, se on yksi kriteeri koulun olemassaolon oikeutukselle, MUTTA ei ainoa. Kokonaisharkinta ja vaikutusten arviointi on äärimmäisen tärkeää jokaisessa päätöksessä.

Keskustelussa pieniä kouluja puolustetaan usein kiusaamisesta vapaina lintukotoina. Joudun kuitenkin sanomaan, että yksikään koulu ei ole vapaa tai turvassa kiusaamiselta. Kiusaamisen ehkäisy ja sen estämiseen on tehty, tehdään ja täytyy tehdä kaikki voitava, mutta valitettavasti koulun koko ei ole ratkaisu itsessään. Koulukiusaaminen ja toimenpiteet sen ehkäisemiseksi on oman kirjoituksen arvoinen asia.

Oppimisympäristö

Olen ollut ja olen huolestunut uuden opetussuunnitelman mukaisiksi rakenteellisesti toteutetuista kouluista. Olemme saaneet lukea Pontuksen koulusta, mutta myös naapuri kaupungistamme koulusta, joiden rakenteellinen suunnittelu on aiheuttanut haasteita opetuksen laadulle.

Pienempiin kouluihin, joissa luokkakoot ovat olleet pienempiä alueen lapsimäärästä johtuen, on voitu sijoittaa myös lapsia koulunkäyntialueen ulkopuolelta, joiden on katsottu hyötyvän nimenomaan pienemmän koulun eduista.

 Näitä etuja, jotka ovat olleet hyödyksi kaikille pienille koululaisille, mutta jotka ovat edellytys monelle erityislapselle, voivat tarjota parhaiten pienemmät koulut, joissa on mm. pienemmät ryhmäkoot, helpommin hahmotettava koulurakennus, helpommin hahmotettava kokonaisuus aikuisia ja ennen kaikkea koon mukanaan tuoma rauhallisempi kasvuympäristö.

Terveiden, toimivien koulurakennusten säilyttäminen on tältä osin hyvin perusteltua.

Koulumatkat

Mielestäni täytyy olla selvää, koko Lappeenrannassa, että kun on päätetty koulujen keskittämisestä suuriin yksiköihin, mikä väistämättä kasvattaa koulumatkoja, on seuraavan tavoitteen oltava huolehtia kouluteiden turvallisuudesta.

Toimivat joukkoliikenne yhteydet ovat tietenkin ratkaisun perusta. Mielestäni meidän kuitenkin tulee huomioida myös arkiliikunnan merkitys, aikataulujen yhteensopivuus sekä lasten laajemmalle levittäytyvien sosiaalisten suhteiden jakautuminen, tämän mahdollistaa vain mahdollisuus kulkea turvallisesti myös pyöräillen tai kävellen. Toivoisin voivani sanoa, että se tarkoittaa pyöräteiden valaisemista, mutta valitettavasti se tarkoittaa kevyenliikenteenväylien rakentamista. Nämä alapitäjien tiet, ovat hyvä esimerkki teistä, jotka kapeudessaan, mutkaisuudessaan, jopa ilman kunnollista piennarta ovat täysin turvattomia lapsille kulkea pyöräillen tai jalan.

Koulumatkan turvallisuudesta huolehtiminen on elintärkeä askel kouluverkon uudistamisessa. Siltä osin, kun päätökset kouluverkosta on tehty, tarvitaan päätökset koulumatkan turvaamisesta. Koulumatka on yksi asia, joka voi keston tai turvallisuuden puolesta olla yksi puoltava tekijä lähikoulun puolesta.

Hallituksen perusopetuslain uudistamisen edetessä saamme vihdoin ratkaisun myös jatko-opiskelu paikoille tarvittaviin joukkoliikenne yhteyksiin. Pidän selvänä, että silloin liitäntäkuljetukset jatkoyhteyksille on vihdoin saatava toimiviksi. 

Selvitys koulumatkoista tulee tehdä aina koulunkäyntialueiden laajentumisesta harkittaessa. Mikäli koulunkäyntialue laajenee, selvitys ei tietenkään riitä vaan tarvitaan toimenpiteet, jotka takaavat turvallisen koulutien ihan jokaiselle.

Pidetään yhdessä huoli, että koulumatkat eivät ole turvattomia kulkea. Siihen meillä ei ole varaa.

Vaikka jokin kuulostaisi mahdottomalta, kaikki on mahdollista, jos tahtoa löytyy, poliittista tahtoa. Näillä teillä pienetkin parannukset olisivat muutos oikeaan suuntaan.

Elinvoimatekijä

Koulun ja varhaiskasvatuksen saavutettavuus on yksi keskeinen valinta peruste, kun perheet valitsevat kodin sijaintia.

Tämä on yksi askel siihen, kuinka pidämme koko kaupungin elinvoimaisena. Nyt ja tulevaisuudessa, on tärkeää tarjota mahdollisuuksia asua koko kaupungin alueella, se on yksi koko kaupungin vetovoimatekijä.