Metsä

 ja metsän merkitys minulle

ja metsän merkitys yhteiskunnallisesti

”Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että metsäpolitiikka pysyy suomalaisen ilmastopolitiikan keskiössä.” Li Andersson linjapuheessa 21.1.2023  )

Pidän tästä tiivistyksestä erityisen paljon.

Etelä-karjalaisena, Imatralla syntyneenä ja Lappeenrannassa asuvana, ymmärrän täysin, kuinka nämä kaupungit ovat syntyneet ja mikä nämä kaupungit on pitänyt elinvoimaisena, metsäteollisuus.

Samalla ymmärrän myös sen, kuinka monelle metsänomistajalle metsät ovat tulonlähde, joka on pitänyt esimerkiksi maatalouden harjoittamisen mahdollisena taloudellisesti.

Minulla on hyvin vähän haaveita ja ehkä yksi suurin heikkouteni poliitikkona on se, että vapaa-ajalla minä en lähde tapahtumiin tai kaupungille, minä menen metsään. Silloin kun en ole retkeilemässä, haaveilen retkeilystä tai muistelen retkiä metsissä, rannoilla, kallioilla. Viime kesänä olin kaikki mahdolliset vapaani telttailemassa, en voi kuvata näiden hetkien arvoa itselleni. On selvää, että yksilönä koen luontoarvojen kunnioittamisen yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi ja tulevaisuuden haaveeni liittyvät vahvasti näiden arvojen ympärille.

Ympäristöarvojen yhteensovittaminen taloudellisten tarpeiden kanssa on se asia, johon meidän on löydettävä tasapaino. Toivon, että ilmastomuutoksen jälkeen luonnon monimuotoisuus on seuraava asia, joka saa laajan sisäistämisen poliittisessa kentässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tarvitsemme toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja uskon vahvasti, että yhteistyössä me löydämme keinot sovittaa kulkumme yhteen luontoarvoja kunnioittaen ja taloudelliset tarpeet tyydyttäen.

Avaan kantojani kolmen vaalikoneissa esiintyneen kysymyksen kautta (vastaukset ovat tiiviitä, koska vaalikoneissa merkkimäärä on rajattu.).

Suomi on edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Kuinka turvaisit sen, että Suomessa on jatkossakin kannattavaa omistaa metsiä ja kehittää uusia markkinalähtöisiä ansaintamalleja? 

Suomi elää metsistä. Niin on aina ollut ja niin on jatkossakin.

On yhteinen etu, että suomalaiset metsät voivat ja kasvavat parhaalla mahdollisella tavalla.

Se on elinehto monelle metsänomistajalle, mutta se on elinehto meidän metsäteollisuudellemme, työllisyydelle ja maan taloudelle. Se on elinehto ympäristömme ja luontomme hyvinvoinnille sekä monimuotoisuuden säilymiselle.

Ratkaisut löydetään yhdessä. Metka kannustinjärjestelmän kehittäminen on yksi tärkeä keino.

 Keskeistä on oikea aikainen metsänhoito, joka vahvistaa puuntuotantoa ja vastaa tavoiteisiin hiilensidonnasta, luonnonmonimuotoisuuden turvaamisesta ja vesistön suojelusta.

Kasvava ja hyvinvoiva metsä sitoo tutkitusti hiiltä ja auttaa näin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Millä keinoilla edistäisit hyvää metsänhoitoa Suomessa?

Tuleva metka tuki (metsätalouden kannustejärjestelmä) ja sen kehittäminen edelleen on merkittävässä roolissa, kun haetaan yhteistyössä ratkaisuja yhteiskunnan tavoitteiden toteutumiseen ja metsän omistajien tarpeisiin mahdollisimman tuottavasta metsien käytöstä.

Keskeistä on oikea aikainen metsänhoito, joka vahvistaa puuntuotantoa ja vastaa tavoiteisiin hiilensidonnasta, luonnonmonimuotoisuuden turvaamisesta ja vesistön suojelusta.

Maanomistajille pitää luoda taloudellinen kannustin pidentää metsän kiertoaikaa.  Metsätalouskäytänteitä tulee parantaa neuvonnan ja ohjauksen kautta siten, että puuston ja maaperän hiilensidonta ja monimuotoisuus lisääntyvät talousmetsissä. Ensiharvennusten toteuttamiseen on kaikkien yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Avohakkuumetsätalouden tukeminen tulee lopettaa metka-kannustinjärjestelmän kautta ja sen sijaan tukea jatkuvan kasvatuksen metsänhoitotoimia.

EU:lla on liikaa valtaa Suomen metsäpolitiikkaan.

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisaloitteella EU haluaa jäsenmaiden lisäävän vesistöjen, metsien ja soiden palauttamista luonnontilaan.

Nämä tavoitteet tukevat ja ovat keinoja. jolla torjutaan myös ilmastonmuutosta.

EU ohjaa jäsenmaiden toimia sitovalla asetuksella, koska vapaaehtoisuuden avulla ei ole saatu toivottuja tuloksia.

On arvovalinta, onko valmis toimiin ympäristön ja ilmaston puolesta vai ei.

On kysymys päätöksestä, onko valmis kantamaan vastuuta tulevaisuudesta ja ymmärtämään aiemmin tehtyjen ratkaisujen seuraukset ympäristölle ja korjaamaan tehtyjä virheitä vai päättääkö kieltää todellisuuden ja vastaa ei.

Minä vastaan kyllä.

Kuva on muuten elämäni ensimmäisten vaalien, eduskuntavaalien 2019 esitteestäni.